Ehdottomasti semmoista

Hei! Nyt on viimeisen blogin vuoro, ja päätettiin porukalla että yhden sijaan jokainen saa kirjoittaa omista fiiliksistä matkan jälkeen. Joten tässä nyt olisi neljä pientä tekstiä!:)

Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistanne. Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne.»
Joh.13:34‭-‬35

Tämä raamatunkohta jäi päällimäisenä mieleen reissusta. Jumala lähettää jokaisen meistä rakastamaan. Ei omasta voimasta, sillä siihen ei kukaan pysty, vaan Hänen, sillä Hän on ensin rakastanut meitä. Keskuksella sen huomasi tosi konkreettisesti, miten suuri rakkauden voima oikeasti on, miten paljon se saa hyvää aikaan. Matka todellakin innosti ja rohkaisi lähtemään uudelleenkin lähetystyöhön!

Elvi

Matka on nyt takanapäin, niin mitäs tässä pitäisi nyt ajatella. Matkan päällimmäiseksi ajatuksena nousee keskuksella olo ja siellä pakolaisten auttaminen sekä ryhmämme yhteys.
Ennen matkaa hieman hirvitti, miten tulen pärjäämään keskuksella ja löytyykö minulle mitään, jossa voisin olla avuksi. Ensimmäisen päivän jälkeen huomasinkin, että lisäkädet voisi vielä meidänkin lisäksi hyvä olla. Keskuksella olisin itse ollut vielä enemmänkin, jos se olisi ollut mahdollista.
Ryhmämme parempaa yhteyttä rukoilin hyvin paljon ennen matkaa. Ja taisi ollakkin niin, että Jumala tekikin jotain matkan aikana. Ilman Matiasta, Elviä ja Essiä matkasta ei olisi tullut niin mukava.

Miika

Niin että, semmonen matka. Voisi jopa sanoa että tykkäsin. Lennon jälkeinen fiilis oli että eihän 3 viikkoa vaan voi olla mennyt vielä. Justhan me tultiin ja justhan oli se ensimmäinen päivä keskuksella kun oltiin niin kujalla asioista ja siitä, mitä pitää tehdä. Nopeasti kyllä päästiin mukaan, kiitos siitä keskuksen työntekijöille.

Nyt kun miettii matkaa, niin päälimmäisenä on mielessä tottakai pakolaiset. Aivan käsittämätön kokemus, kun pääsee keskustelemaan ihmisten kanssa, jotka vielä vähän aikaa sitten eli todella samallaista elämää kuin mekin ja joilta sitten on se koko elämä hetkessä pyyhitty alta pois. Itseäni kuitenkin lämmittää erityisesti se, kuinka moni näistä pakolaisista löysi Jeesuksen.

Kreikkakin oli kyllä maanakin kokemus. Ateenan katukuvasta paistoi tietynlainen anarkismi, eikä se ollut kaupunkina ehkä hehkeimmästä päästä. Ainakin osasyynä tähän on Kreikan kriisi. Kuitenkin Ateenan keskellä hohtava Akropolis oli vakuuttava näky, ja sen vieressä, Areopagilla tuli käveltyä samojen kivien päällä kun Paavalikin on kävellyt.

Lopuksi haluaisin kiittää meidän tiimiä. Kiitos että otitte minut interille kesken kaiken mukaan. Oltiin loppujen lopuksi aika toimiva porukka keskuksella ja myös sen ulkopuolella. Univelkaa kyllä tuli otettua luvattoman paljon, mutta se uhraus vähän niinkuin täytyi tehdä. Kiitos! Tästä reissusta ei olisi tullut mitään ilman teitä! Kiitos myös Jumalalle, joka oli tärkein pala meidän tiimiä.

Matias

Heipsans!
Päällimäine ajatus näin Suomeen kotiutuneena ja Kreikkaan ikävöivänä on kiitollisuus. Ja ehdottomasti Jumalan ihmeellisyys! Tuo reissu Ateenaan ja pakolaiskeskukselle opetti miulle niin paljon Jumalan todellisuudesta, suuruudesta ja oman itseni pienuudesta, että ajatusten käsittelyyn tulee kulumaan monta tovia. Meillä on Jumala, joka on oikeasti todellinen, itse rakkaus ja niin äärettömän armollinen.
Omalla kohalla keskuksella olo muokkasi myös aikas rajulla kädellä tulevaisuuden suunnitelmia. Siellä sain tuntea itseni hyödylliseksi, ja olevani omalla paikallani. Niin omalla paikalla että itse asiassa lähdemme sinne Elvin kanssa takaisin toukokuuksi! Jumala puhutteli minua myös paljon lähetystyöllä ja jos Jumala suo, voin löytää itseni joku päivä kentältä. En tiedä, sillä Jumalan suunnitelmia me ihmiset emme voi ennustaa tai tietää. Mutta sen tiedän että Hänen suunnitelmansa minulle (niin kuin meille kaikille) on täydellinen ja rakkaudessa tehty. Rukoilen ja toivon, että Jumala voisi johdattaa teitä kaikkia elämissänne ja että Hänen täydellinen ilonsa saisi täyttää teidät. Siunausta!

Jes 26:4 ”Ajasta aikaan luottakaa Herraan, sillä Herrassa on turva, Herra on ikuinen kallio”

<3 Essi