Levosta käsin

Moikkamoi!

Tilulilulii ja töttöröö, Kreikassa ollaan vieläkin. Kaksi sairaan siistii (silleen, et ässä suhisee, silleen tosi kivasti) viikkoa takana ja viikko vielä edessä päin.

Tässä on ollut jälleen viikonloppu täytetty kahdella hieman vapaammalla päivällä. Lauantaina aamulla saimme ansaitusti nukkua ja levätä rauhassa ilman stressiä. Tytöt taas hoppuilivat ja lähtivät polttelemaan itseään auringon lämpöön ja tietenkin ostamaan vaatteita. Iltapäivällä lähdimme suunnistamaan Kylväjän lähettiperheen Masihien luokse Ateenan reunaan. Matka oli hyvin pitkä, ja itse mietinkin, ”miksi lähdin näin kauas parin hassun tunnin vierailun takia, takaisinkin pitäisi päästä”. Kun viimein pääsimme perille, oli vastaan otto mukava, mutta lämmin. Pienien tervehdyksien jälkeen meidät kutsuttiin ruokapöytään. Mitä voisi sanoa pakistanilaisesta ruuasta, kaikki matkan huolet ja pelot taskuvarkaista ja pitkästyttävistä odottamis sesongeista unohtui tyystin. Jos luokittelisin ruokia maun mukaan TOP 10 listalle, Bellan (Faisalin vaimo) tekemä ruoka on varmasti omalla TOP 10 listalla viiden, ehkä jopa kolmen parhaan joukossa. Ruuan jälkeen pelailtiin kivaa peliä ja juotiin kuppi kuumaa ennen takaisin lähtöä.

Masihien luona ruokapöydässä.

Tänään sunnuntaina aamulla lähdimme vierailulle ortodoksi kirkkoon. Saavuimme kirkkoon ja ainakin itseäni ihmetytti väenpaljous. Vaikka en ymmärtänyt papin puheista muuta kuin Jeesus Kristus, tunnelma oli hyvin mukava ja rauhallinen. Kirkon jälkeen suuntasimme nokkamme kohti ruokaa. Syötyämme tytöt halusivat lähteä omille teilleen merenrantaan, kun taas loput (Matias, Outi ja minä) lähdimme tutkimaan Kreikan historiaa museon avulla. Museon jälkeen lähdimme kämpille päin lepäilemään vielä lisää ennen viimeistä viikon alkua.

Väenpaljoutta orttodoksisessa kirkossa.

Museossa oleva taulu, joka kuvaa Abrahamia ateroimassa kolmen mystisen miehen kanssa.

Museon päätteeksi joimme yhdessä kahvit ja mehut.

Kuten olen jo kertonut, että meillä alkaa viimeinen viikko. Se tarkoittaa myös sitä, että Kreikkaan on saapumassa huomenna PK interin (eli meidän) seuraksemme suurinosa peruskurssilinjasta Kauniaisista. Toivottavasti viimeisestä viikosta tulee sitäkin parempi, toki ainahan voi toivoa.

Loppuun haluaisin laittaa Raamatun jakeen, mutta mitään kovinkaan järkevää ei löydy. Joten laitan jotakin vaan.

Psalmit 124:6‭-‬8

Kiitetty olkoon Herra , joka ei antanut meitä heidän hampaittensa raadeltaviksi. Meidän sielumme pääsi pakoon kuin lintu pyydystäjien ansasta. Ansa särkyi, ja me pääsimme pakoon. Meidän apumme on Herran nimessä, hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan.

Miika

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

+ 26 = 32