On the beach

Tänään oli rantalöllöilyn täyteinen päivä. Pitihän sekin kerran reissun aikana kokee. Ollaan monesti asiaa mietitty ja arvuuteltu parasta rantapäivää. Tänään oli sitten viimeinen tilaisuus, ja sää osoittautuikin täydelliseksi tällaiseen puuhaan: aurinkoinen ja lämmin päivä, 22 astetta. Onneksi tuuli mukavasti, niin jaksoi nauttia kunnolla auringosta. Okei, kuulostaa petolliselta, mutta jo kerran palaneina olimme viisaampia suojautumisen suhteen ja tällä kertaa vältyttiin tuskaisen kipeiltä olkapäiltä ja kesiviltä sääriltä. Päivä piti siis sisällään aimoannoksen pyyhkeiden päällä makoilua ja arvelisin, että useammankin ”intterin” päässä liikkui ajatukset niistä monista rikkaista kokemuksista, joita ollaan saatu näiden kahden kuukauden aikana olla elämässä. Ehkä jopa haikeiden ajatusten keskeltä muutamat ehtivät laittaa lentopalloringin pystyyn, ja osa rohkeni jopa meren aaltojen keskelle. Oli oikein letkeän leppoisa päivä, joka olisi saanut jatkua pidempäänkin. Sitkein meistä jaksoi olla jopa seitsemän tuntia putkeen auringossa – huh ja hatunnostot.
IMG_4357.
IMG_4359.
IMG_4370.
IMG_4373.

Rantaratikan, frozen yoghurtin, viimehetken tuliaisostosten ja ilta-auringon valaiseman kävelyn jälkeen palasimme nälkäisinä kämpille. Juuri ennen ulko-ovea kuuluikin ylhäältä, parvekkeelta kiitetyn Outin ääni: ”Syömään!” Aijjai, kun meidän kelpaa. Jälkiruuaksi Outi vielä tarjosi kiitokseksi upeasta kahden kuukauden matkasta suussasulavaa suklaakakkua, jota syötiin oikein antaumuksella.
IMG_4399.

Nyt vielä tämän päivän puolella edessä reissun viimeinen Raamatun tutkisteluhetki (jotta saadaan koko lähetyskirje käytyä läpi), viimeinen pyykkivuoro ja viimeisen työpäivän valmisteluja. Viimeisiä siis viedään, huiiii. Fiilikset on vähän hmmm… ristiriitaiset: toisaalta ei haluais jättää reissua vielä taakse, mutta kyllä koti-Suomikin jo kutsuu.
IMG_4380.

Suuruutes äärellä

Istuin juuri sohvalle jalat painavina kirjoittamaan huikeasta kuluneesta keskiviikkopäivästä, eli jo tutuksi tulleesta naisten ja lasten päivästä pakolaiskeskuksella. Aiettä.
Aamulla pääsimme heti työn makuun järjestelemään lahjoituksena tulleita vaatteita ja tulevan päivän askareita. Työporukan yhteisen rukouksen ja hiljentymisen jälkeen naisia ja lapsia alkoi saapua, joita odottivat lämmin suihku, pöydillä erilaiset askartelut ja lapsia lelut ja koripallo. Voi sitä onnistumisen riemua kun osa osasi tehdä hyvin kiinannyörin, toinen sai korin heitettyä monen metrin takaa ja eräskin hymyili innostuneesti onnistuessaan askartelustaan. Siinä ei voi olla muutakuin jakaa ne onnistumisen ja ilon hetket toisen kanssa. Olen varma, että tämä on paikka minne on helppo tulla ja missä on helppoa hymyillä – niin pakolaisten kuin työntekijöidenkin.

10323487_10152200437263591_984090089_o

Aamupäivän askareiden jälkeen saimme esittää erään tutun draaman pakolaisille mikä kertoo siitä miten yksin Jeesuksen sovitustyön kautta voimme saada vapauden ja vastauksia meidän kysymyksiin. Oli todella vaikuttava fiilis itelläkin kun saimme esittää sen ja kaiken lisäksi saimme kuulla jälkeenpäin huikeeta palautetta draamasta ja niitä fiiliksiä mitä se sai aikaan! Positiivista. Huh. Kiitos Jeesus siitäkin!

10319972_10152200437273591_1151458864_o

Draaman jälkeen saimme syödä herkullista persialaista ruokaa ja vatsat täynnä saimme päättää päivän siivoamiseen ja rentoon oleskeluun. Osa meistä pääsi katsomaan lasten kanssa myös jopa erästä Disneyn leffaakin kun aikaa oli enemmäksikin kuin olimme ajatelleet! ”Me Tarzan, you Jane” vai miten se menikään? Ainakin tästäkin päivästä oppi sitäkin kautta jotain uutta heh.

10328218_10152200437268591_966642134_o

Loppupäivä menikin suoraan töiden jälkeen kokonaisuudessaan kauppakeskuksessa. Osa meistä päätti mennä vielä kiertelemään vikoina päivinä sinne kun vielä kerkesi ja mukaan tarttui kaikkea mukavaa. Totesimme myös, että ihan kuntoilustahan toi käy kun kiertää montakymmentä kauppaa ympäri hehhe…

Äsken vielä jaoimme yhteisen ruokahetken koko porukalla ja nyt pikkuhiljaa voisikin laittaa silmät kiinni. Jälleen siis huikea, antoisa päivä takana ja kiitollinen mieli mukana. En voi käsittää, että nyt istun ihan vikoja iltoja tässä kirjoittamassa, katsellessa Ateenan katuvaloja ja kuunnellessa pientä illan hälinää ulkoa. En tiedä voinkohan koskaan ymmärtää sitä kaikkea mitä olemme saaneet kokea ja nähdä täällä maailmalla ollessamme. Kaksi huikeeta, kasvattavaa kuukautta kohta takana ja kiitollisempi mieli päivä päivältä. Jään hetkeksi vielä miettimään kaikkea sitä ennenkuin nukahdan. On se vaan niin hienoa miten tästäkään en vielä vuosi sitten tiennyt yhtään mitään ja täällä sitä nyt ollaan. Miten luottavaisin voimme mennä kohti huomista ja tulevaa kun voimme vain luottaa kaiken Jumalan käsiin ja Hän johdattaa. Johdattaa meitä ketä tahansa, minne tahansa – niinkuin Hän johdatti meidät tänne. Siinä näkyy turvaa ja rakkautta. Suurta rakkautta. 🙂

Takaisin töihin

Pienen pääsiäisloman jälkeen oli mukava taas palata keskukselle. Tänään siis oli vuorossa tuttuun tapaan kutsuvieraiden ruokailu. On hauska kattaa pöytiä ja auttaa keittiössä kun on jo jollain lailla oppinut talon tavoille. Ruuan älkeen hajaannuimme pyhäkoulun pitoon, keittiöön ja vauvalaan. Pyhäkoulussa meillä oli pieni todistuspuheenvuoro, laulu ja askarteluna pahvilautaskilpikonna.
altAnW6LDh5tmzcESXcrEG8crLX2pmYS4uz-bk_rd3UWciJ[1]altAg4TQGI0M0kGdXL8biat_yOnNY8t6oCYjfnRgUH2XnAq[1]
Opetuksen luomisesta piti eräs työntekijä, apuna hän käytti suuria kuvia. Monelle meistä luominen avautui taas ihan uudella lailla. Vaikka luominen onkin niin tuttu aihe niin tuntui hyvälle palata taas ihan alkujuurille. Meidän Taivaan Isä on kyllä niin luova kun on luonut kaikenlaiset örrimörriäiset ja varsinkin meidät hassut ihmiset!
Vielä olisi pari päivää töitä jäljellä, mutta voi kyllä jo nyt sanoa, että ikävä tulee!

WP_20140422_002[1]
Työpäivän jälkeen tuorepuristettua appelsiinimehua..
altAvhzk5JKEqmxn9SH_nlTojF-6M4CAL5XpagAwInQwufU[2]
Pita leivät à la Saara&Veera
altAgVeqGZ4bI-6qTisbnMMF1t3Qp4sUlS4HmnWjfDZRTa7[1]
mmmm…:)

Kyläilypäivä

Maanantaina suunnittelelimme aamupäivästä viimeistä viikkoa täällä. Neljän aikoihin lähdimme metrolla kiitämään kylään Kylväjän lähettiperheelle, jotka työskentelevät Helping Handsissa. Matka kesti hetken koska he asuivat kauniilla esikaupunkialueella. Saavuttuamme katselimme taloa, lauleskelimme yhdessä ja rupattelimme niitä näitä. Sitten söimme hyvin, emäntä oli laittanut hyvää ruokaa ja jälkiruokia ja jälkiruokien jälkiruokia! Kakkua, jätskiä, pullaa ja muuta. Syömisen jälkeen pelasimme hauskaa lautapeliä jonka jälkeen lähdimmekin kotia kohti koska oli jo myöhä. Oli oikein mukava ja rento päivä taas kerran :).
puh2

puhalaisilla1

puh3

puh4

20.4

Tänään olemmekin olleet ajoissa liikenteessä, kun kello soi 5.30. Suuntasimme Filipappous kukkulalle Jeesuksen Ylösnousemusjuhlaan. Oli upea katsoa auringonnousua kun kävelimme kukkulalle aamutuimaan. Kadut olivat hiljaiset ja luonto heräili. Itselleni tämä oli myös ikimuistoinen päivä, kun sain viettää syntymäpäiväni täällä Ateenassa. 20 on nyt saavutettu ja enää viisi vuotta niin lakkaan vanhenemasta 😉 Meillä oli siis kaksi ”juhlakalua” tänään : minä ja Jeesus. Jeesus kylläkin ansaitsee suuremman maininnan, Hänenhän ansiostaan minäkin olen täällä, kiitos siitä!

Taloa talon perään ja merta talojen perään :)

Taloa talon perään ja merta talojen perään 🙂


IMG_3127.
Ylösnousemusjuhla

Ylösnousemusjuhla

Palatessamme takaisin kämpille keitimme aamupuurot ja mikä parasta: pääsimme munajahtiin! Ihana Outimme oli suostunut piilottamaan jokaiselle suklaamunan ja niitä sitten metsästimme, pitäähän joistain perinteistä pitää kiinni vaikkei kotimaassa ollakaan!

Jee! Sami löysi komeimman. Kyllä kannatti etsiä!

Jee! Sami löysi komeimman. Kyllä kannatti etsiä!


Aamupäivä jatkui ensin Kylväjän lehden kirjoituksen suunnittelulla, sitten kattoterassilla aurinkoa ottaen ja lueskellen. Ulkona paistoi aurinko ihan kirkkaalta taivaalta. Saaren reissulta oppineena suurinosa meistä suojautui jo auringolta viisaasti, kantapään kautta oppineena…heh!

Nautimme erinomaisesta pääsiäisruuasta ja pääsiäiskakusta. Vähäisten yöunien jälkeen alkoi kummasti ruuan päälle uni maittaa ja pistimme porukalla pitkäksemme siskonpedille. Ihana lepohetki musiikin soidessa taustalla. Tämän jälkeen paneuduimme yhdessä Raamatun äärelle tutkimaan Sanaa. Nyt muut ovatkin lähteneet ulos, itse taidan skypettää kotiin. Tämä päivä on mielestäni ollut ihana.

nam!

nam!


siskot siestalla

siskot siestalla

Hassua ajatella, että viimeinen viikko alkaa huomenna ja kaksi kuukautta kestänyt amazing race:mme alkaa olla lopussa! Oltiin sitten kotimaassa tai muualla on ihana ajatella, että olemme kuitenkin aina matkalla kotiin. Ajatella että sekin varmuus on lunastettu meille ristillä, miten suurta armoa ja rakkautta se onkaan!

Pääsiäinen on ollut kyllä näkyvä täällä ja olen sitä mieltä, että olisi upeaa jos Jeesukselle järjestettäisiin näin suuret juhlat Suomessakin!

Aurinko nousee Akropoliksen ylle!

Aurinko nousee Akropoliksen ylle!

Loistava lauantai

IMG-20140420-WA0000IMG-20140420-WA0001
Kävimme tänään Kesarianis nimisessä kaupunginosassa. Matka sujui mukavasti. Menimme aluksi väärää reittiä. Emme olleet eksyneet. Olimme vain väärässä paikassa. Kysyimme, sitten huoltoasemalta vinkkiä ja pian oltiin perillä. Olimme vajaan kilometrin päässä puistosta. Söimme linja-autopysäkillä eväät. Sitten kaikki paitsi minä lähti kotiin. Menin puiston ohi ja kiipesin kukkulalle. Otin siinä aurinkoa ja luin Kalliopohjaa. Valkea kaupunki heijasti auringon valoa alapuolelta.20140419_182120~220140419_152531~2
Yöllä menimme yhdessä lähimpään kirkkoon juhlimaan Herramme ylösnousemusta. Tunnelma oli rauhallinen pimeässä kirkossa kuoron laulaessa Jumalan Sanaa. Yllättäen papit tulivat kovaan ääneen kynttilät palaen. Tuli levisi satojen kirkkovieraiden kynttilöihin. Ilotulitus paukkui. Emme tehneet yleisen pääsiäsperinteen tapaan nokiristiä kotimme oveen, mutta rukoilimme ja siunasimme toisemme kynttilöiden valossa.IMG-20140420-WA0003IMG-20140420-WA0004

Pitkäperjantai eli ortodoksisittain Suuri Perjantai

Päivä alkoi ensiviikon ohjelman suunnittelulla. Tulossa on mm. draama-esitys, lastenopetusta, askartelua ja pelejä. Luvassa siis työntäyteinen ja vauhdikas viimeinen viikko täällä. Kreikkalaiseen ortodoksiperinteeseen kuuluisi pitkäperjantaina syödä seesaminpastasta valmistettua keittoa sekä salaattia viinietikalla. Sovelsimme hieman, ja teimme kevyttä kalakeittoa. Makeat herkut eivät täällä kuulu pitkäperjantaihin, joten söimme niitä vain kohtuudella..

Aamupäivän raamattuhetken jälkeen jokainen otti vähän rennommin: musiikin kuuntelua, kirjoittamista, kukkulalle kiipeämistä ja lukemista. Poikkesimme myös jo etukäteen lähikirkoomme katsomaan Jeesuksen monin kukkasin koristeltua hautaa. Täällä on tapana käydä päivän mittaan kiertelemässä eri kirkkojen Jeesus-hautoja.

Illalla palasimme kirkkoon seitsemän aikaan pitkien kynttilöiden kera Suuren Perjantain Kristuksen hautauspalvelukseen. Istuimme kirkossa ja seurasimme kuinka ihmiset jonottivat suutelemaan Jeesuksen hautakuvaa. Koko liturgia laulettiin ja mukana oli myös upea kuoro. Messun aikana tapahtui paljon asioita mitä emme ihan ymmärtäneet: pappi kiersi suitsuttelemassa ja heittämässä ihmisten päälle hyvältä tuoksuvaa ainetta ja ruusunterälehtiä. Tunnelma oli hyvin juhlallinen ja messun loppuvaiheessa liekki levisi kynttilästä toiseen joita ihmiset pitivät käsissään. Koko messu oli hyvin yhteisöllinen ja meidät otettiin lämpimästi vastaan, vierustoverimme kertoivat meille messun kulusta ja opastivat loppuvaiheessa menemään kirkon pihalle.

Pihalla huomasimme suuren väkijoukon, jotka odottivat kulkuetta jossa Jeesuksen ristiä ja hautakuvaa kuljetettiin monen Marian ja enkelin saattelemana ympäri läheistä korttelia. Ihmisiä oli varmaankin muutama tuhat ja melkein kaikilla kynttilät kädessä. Kulkue oli oikein vaikuttava ja oli upea nähdä pääsiäisen vaikutus niin moneen ihmiseen ortodoksiperinteiden kautta. Kymmenen aikaan olimme takaisin kämpillä iloisin mielin siitä, että saamme viettää pääsiäisen ja muistaa Jeesuksen sovitustyötä juuri Kreikassa.

Kiitos Rakas Taivaan Isä, kun lähetit ainoan Poikasi kuolemaan ristillä meidän syntiemme tähden.
† ♥

m1

m2

m3

m4

altAoKITApZvmsCzo_ZpLTU4KSNPcQfoPigXQH5UmkqJ-bv[1]

altAu9l_civrix2QvjozG3V2yp8y-VQNt-ycz_iR1TWgsex[1]
Jeesuksen hautakuvaa kannetaan..

altAuZ-jwDlcfprF428xfjDYZX6ZjJj8V8XBxqsRE-0N5hf[1]

Kiirastorstai

Aamupäivä antoi porukan himoshoppajille syyn hymyyn. Poikkesimme nimittäin Ateenan suurimmalla kauppakeskuksella, Nerantziotissan alueella. Sieltä sitten kiiruhdimme kämpille syömään Samin tekemää herkkuruokaa ennen kuin lähdimme töihin. Meillä oli poikkeuksellisesti iltatöitä, sillä kiirastorstain kunniaksi järjestimme keskuksella leffaillan. Luukkaan evankeliumin pohjalta tehty persiankielinen elokuva kertoi Jeesuksen elämästä, ja sen aikana ihmiset saivat syödä herkkuja: sipsejä, popcornia ja limonadia. Teimme siis ruokasalista elokuvateatterin aikuisille, ja lapsille puolestaan olimme suunnitelleet oman ohjelman. Se piti sisällään opetusosuuden lammasvertauksesta, lammasaskartelun, munanmaalausta, kasvomaalausta ja ongintaa. Puuhaa ja iloa riitti, mutta viimeisen ohjelmanumeron kohdalla lapset innostuivat pikku yllätyksen saamisesta hieman liikaa. Alkuun nätisti jonossa, omaa ongintavuoroaan odottavat lapset alkoivatkin tungeksia ja havitella itselleen näitä lelunomaisia pikku yllätyksiä. Siinä oli nätti jono kaukana ja kaaos lähellä. Meille suomalaisille tämä oli yllättävää, kun lapset eivät tämänhetkisistä olosuhteistaan johtuen olleet tottuneet lahjojen saamiseen. Kaikki kuitenkin pääsivät lähtemään kotimatkalle hymyssä suin.

WP_20140417_040.

WP_20140417_036.

WP_20140417_029.

WP_20140417_024.

WP_20140417_011.

WP_20140417_020.

Voittajana maalissa

received_m_mid_1397670342491_3077cf99939f53a197_0

Keskiviikkopäivä eli menoa ja meininkiä pakolaiskeskuksella heti aamusta, nimittäin keskus täyttyi jälleen keskiviikon tapaan naisista ja lapsista! Illemmalla miehet pääsivät kokoontumaan sitten sinne taas vuorostaan.

received_m_mid_1397670342491_3077cf99939f53a197_1received_m_mid_1397670342491_3077cf99939f53a197_2

Aamulla ei ollu vielä paljoa tietoa siitä mitä päivä toisi tullessaan, mutta kohta osa oli jo keittiöllä valmistamassa herkullisia falafelejä, toiset heittelemässä lasten kanssa koripalloa ja muutama askarteli ja teki helmikoruja yhdessä naisten ja muutaman lapsen kanssa. Hymyä ja erityistä innostusta oli jälleen ilmassa.

Ei sitä vieläkään kunnolla ymmärrä miten suuri siunaus on olla täällä näkemässä maailmaa ja kohtaamassa ihmisiä sen eri kolkista. Tänäänkin keskustelin erään työntekijän kanssa siitä miten upeita ihmisiä maapallo on pullollaan. Näistäkin kohtaamistamme ihmisistä niin monet jäävät sydämiin ja rukouksiin ja olen varma, että heitä tulee vielä lisää. Mahtava kantaa heitä ajatuksissa mukana, vaikka ei ehkä enää toiste muuten tavattaisikaan.
Päivällä saimme pitää myös yhden opetuksen pienoisnäytelmän muodossa Pietarista ja raamatunkohdasta missä Pietari kieltää Jeesuksen. Kaikki kuuntelivat tarkasti ja vaikuttivat kiinnostuneilta. Opetus jatkui ylösnousemusmunien kautta, mitkä osoittautuivat jälleen menestykseksi. Huippua!
received_m_mid_1397670342491_3077cf99939f53a197_3received_m_mid_1397670342491_3077cf99939f53a197_4

Vatsat täynnä saimme päättää päivän jälleen tuttuun tapaan siivoukseen. Yksi huikea ja antoisa päivä jälleen purkissa! 🙂
Sen jälkeen muutamat meistä kiertelimme tuulisessa säässä kauppoja ja nautimme kreikkalaisista herkuista kahvilasta. I h a n a päivä. Vaikka aamulla ei olisi paras fiilis vaikka väsymyksestä johtuen, niin saa jälleen huomata illalla miten Jumala kantoikin koko päivän ja rukouksen kautta antoi hyvän ja rauhallisen fiiliksen.
Huippua olla kaikkivaltiaan Iskän lapsi! 🙂

ps. Haluan vielä loppuun jakaa erään meille tärkeäksi nousseen biisin ja ajatuksen siitä, miten me toivomme näkevämme jokaisen teistä ja meistä

Voittajana maalissa

Hyvää yötä Jeesus myötä ja tämän biisin myötä kauniit ja levolliset unet! 🙂

Τρίτη

”Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen.” (Gal. 5:1)

1kuva

Jumalan lapsena oleminen on vapaudessa elämistä linnun lailla. Meillä on vapaus siitä että minne ikinä menemmekään tai missä olemmekaan niin meidän ei koskaan tarvitse pelätä koska Jmumala on on luvannut olla kanssamme joka hetki. Olemme myös vapaita synnin kahleista, Jumala armollaan on meidät pelastanut Jeesuksen sovittaessa syntimme ristin puulla.

Edellä osa Varpun ja Hetan aamuhartaudesta keskuksella tänä aamuna. Päivä meni sujuvasti pakolaiskeskuksella samalla kaavalla, kun viime tiistaina: yhteinen rukoushetki, valmistelut, aamuhartaus, ruokailu, opetus, teehetki, siivous. Esitimme ruoan jälkeen pääsiäiskertomuksen, nyt uusille kutsuvieraille, jotka kuuntelivat keskittyneesti ja kehuivat Samin näyttelijäntaitoja Roomalaisena sotilaana:). Lasten puolella oli myös kuulevia korvia. Oli hienoa nähdä vakituisten työntekijöiden, jotka ovat asuneet pakolaisten kotimaissa riemu siitä, että voi nyt julistaa heille evankeliumia vapaasti ja nähdä se into ja mielenkiinto, millä varhaisnuoret ja lapset ottivat vastaan ilosanoman. Lopuksi Jeesus kurkisti iloisesti lasten askartelemasta kalliohaudasta.

Kotimatkalla kävimme taas moikkaamassa lemppari lihakauppiaita. Tällä kertaa saimme kaupanpäälle leivitettyjä kanapihvejä ja yhdeksän eri rock-artistien live keikka DVD:tä…:D Mitäköhän ensi kerralla?

altAmHN8HOqQmHgu_3UmFOL39nL7-Ll0Hg-BUzGGggxL-LH[1]
Pääsiäiskertomusta esittämässä

altArPLfyTvfNmVw9fzHdiXm4AhJPZL3JolDw_asD50buaa[1]
Lasten huoneesta:)

WP_20140415_004[1]
Jälkiruoka vol. 3920332

altAsEQIbWruioIpNsSkUMogrVHCaLyHy9CsCOUeoUP6ZFN[1]